tiistai 22. tammikuuta 2013

Kerstin Gier: Rubiininpuna


Kerstin Gierin Rubiininpuna (Rubinrot, alkuperäinen 2009, suomennos 2012, Gummerus) on aikamatkustusfantasiaa ja Rakkaus ei katso aikaa -nimisen trilogian ensimmäinen osa. Tuo trilogian nimi on minusta vähän harhaanjohtava, koska ei ainakaan tässä ensimmäisessä osassa ensisijaisesti rakkaudesta ole kyse, vaikka romantiikkaa onkin mukana. Kirja on kirjoitettu nuortenkirjaksi mutta innostaa kyllä yhtä lailla tällaista vähän aikuisempaakin lukijaa (tykkään kyllä yleensäkin nuorten- ja lastenkirjoista). Tuntuu tavallaan hassulta että saksalainen kirjailija sijoittaa kirjansa Englantiin, minua aina vähän ärsyttääkin se nykyajan taipumus pitää kaikkea englanninkielisten maiden juttuja niin paljon parempina kuin muiden. Minulle tämä kirja olisi kelvannut hyvin Saksaankin sijoitettuna. Mutta toisaalta, ei ole mitään syytä miksi kirjailijan pitäisi aina sijoittaa kaikki historiaa liippaavat tarinat oman maansa historiaan, joten sijoittakoon Gier kirjansa aivan mihin maahan häntä haluttaa, minä luen sen joka tapauksessa innolla.

Päähenkilö on 16-vuotias Gwendolyn, joka kuuluu outoon sukuun: osalla sen jäsenistä on aikamatkustusgeeni, jonka periytymistä ei tunneta mutta jonka kantajien syntymäpäivät on laskettu etukäteen. Gwendolynin snobbailevan Charlotte-serkun on määrä periä geeni, joten Gwendolyn on viettänyt hyvin tavallista tytön elämää eikä häntä ole koulittu pienestä pitäen tuntemaan entisaikojen tapoja ja tapahtumia, jotta osaisi sitten aikamatkailla viimeisen päälle. Mutta asiat eivät menekään ihan niin kuin on odotettu. Gwendolynille selviää pian, etteivät suvun salaisuudet rajoitu tähän aikamatkailuun, vaan koko hommassa on paljon monimutkaisempia salaisuuksia ja menneisyydessä on tapahtunut asioita, joista kukaan ei tahdo hänelle paljon kertoa, mutta jotka selvästi vaikuttavat hänen kohtaloonsa erittäin paljon. 

Kirjan aikana tehdään useita pieniä aikamatkoja mm. 1700-luvulle ja 1900-luvun alkuun. Oikeastaan tässä kirjassa ei kauheasti edes vaikuta se, mihin maahan tarina sijoittuu, vaan nuo eri aikakaudet ovat tärkeämpiä. Ainut historiallinen henkilö, joka tavataan, on salaperäinen St. Germainin kreivi. Kirja on kirjoitettu todella vetävästi, ja luin sen loppuun yhdessä vuorokaudessa vaikka välissä oli sentään työpäivä – en vain malttanut lopettaa lukemista muuten kuin silloin, kun oli pakko. Tämä trilogian ensimmäinen kirja oikeastaan vasta pistää tapahtumat liikkeelle, joten tarina loppui silloin kun kaikki alkoi käydä todella mielenkiintoiseksi. Nyt sitten odotan kiihkeästi, että seuraava osa Safiirinsini suomennettaisiin. Vaikka kai minä voisin yrittää lukea sen saksaksikin, kieli ei ole niin vaikeaa ettenkö siitä selviäisi, mutta toisaalta tämä on sellainen kirja, jota on niin kiva lukea helposti ja ahmien, joutumatta yhtään näkemään vaivaa vieraan kielen vuoksi. Katsotaan siis.

Gwendolyn on kiva päähenkilö, hän on tarpeeksi tavallinen ettei lukijan tarvitse olla minun kaltaiseni kirjojen kanssa elävä historiafriikki, vaan kuka tahansa voi aloittaa Gwendolynin kanssa samalta tasolta. Toisaalta hän ei ole mitenkään tyhmä tai ärsyttävä ja hänellä on luonnetta, joten hänen kanssaan viihdyin minäkin. Minusta on tosi kiva, että kirjoitetaan myös tällaista hyvin kirjoitettua fantasiaviihdettä, jossa on oikeasti tarina ja mielenkiintoiset henkilöt eikä sisältö ole mitenkään tyhmää vaikkei se ole vaikeaakaan. Ettei kaikki nuorisoviihde ole jotain Twilight-huttua jossa juoni koostuu "Oi, Edward!" / "Oi, Bella!" -huokailusta ja päähenkilöllä on yhtä paljon järkeä ja persoonallisuutta kuin ameeballa (nyt pääsen varmaan joidenkin ihmisten inholistalle, mutta kun nyt kerta kaikkiaan vihaan kyseistä kirjaa sydämeni pohjasta). Ja että tällaisilla jännittävillä nuortenfantasiatarinoilla historiasta voi kirjoittaa vetävästi ja mielenkiintoisesti myös sellaiselle joka ei välttämättä halua lukea 500-sivuisia eepoksia; ja toisaalta minunkaltaisillenikin lukijoille on tarjolla sitä kevyempää viihdettä johon keskittyä silloin kun mieli haluaa kunnon jäätelöannoksen.

Plussaa myös ihanan kauniista ja sisältöön mainiosti sopivasta kannesta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti